Koulunaloituskortti

...opettajalle. :D Löysin vaatehuonetta siivotessani hajonneen Viisikko kesälomalla -kirjan ja silppusin yhden sivun omenaksi. Idea omenan kerroksista on skräpistetty Scrapbooks etc. -lehden tuoreimmasta numerosta, mutta kortin kasaaminen tarinointilappujen päälle oli vahinko. Aloin tekemään omenaa ihan toisenlaiselle taustalle, mutta se ei näyttänytkään kivalta, joten irrotin omenan ja siirsin sen tähän.

Olen innostunut siitä, että pienet napit voi kasata nuppineulaan kuten tässä. Edullinen ja helposti muunneltava koristeneula.. Kortteilua hidastaa edelleen tunne siitä, että tarpeeni korteille on rajallinen. Mietin, pitäisikö tehdä korttisettejä jostain tietystä teemasta ja antaa niitä lahjaksi. Onko kukaan tehnyt niin? Vinkkejä?

Tyttösivuja ja poikasivuja

Minulta on kysytty pari kertaa millaisia sivuja skräppäisin, jos olisin pojan äiti. Olisiko värimaailma erilainen? Tai koristeet? Paperiliittimen tämänpäiväinen pohdinta muistutti minua aiheesta. Onko skräppäyksessä tyttö- tai poikavärejä ja tyttö- tai poikasivuja?

On empaattisia ja herkkiä poikia, ja niiden äitejä ja tätejä, jotka skräppäävät, ja vilkkaita, rämäpäisiä tyttöjä yhtä lailla, ja äitejä ja tätejä, jotka skräppäävät heistä. On puihin kiipeämisen ilo, mutta yhtä lailla hillitön hoivavietti sekä tytöillä että pojilla. Jokaisen omat lapsuusmuistot. Yhteiskunta korostaa ja vahvistaa tyttö- ja poikaominaisuuksia alusta asti. Värikoodi, mieltymykset, harrastukset... tiedätte kyllä. Skräppäyksessä saa mielestäni hyvillä mielin sivuuttaa värikoodin ja tehdä niin kuin huvittaa.

Oma skräppäystyylini ja värivalintani kertovat paljon minusta. Pidin vaaleanpunaisesta väristä jo ennen kuin minusta tuli äiti. Tykkään hameista ja elokuvista, jotka saavat itkemään. En usko, että poikien tarvitsee olla rohkeita tai tykätä autoista (tai että heitä saisi estää tykkäämästä, jos sattuvat tykkäämään). Jos olisin pojan äiti, sivuissani olisi todennäköisesti edelleen paljon samaa. Ideoita ei-aina-värimaailmaltaan-perinteisen-poikamaisiin poikasivuihin voi löytää esimerksi tästä artikkelista tai Omulin blogista tai Pia K:lta.

Leikkasin muuten yhdet loppuunkäytetyt pienet farkut skräppäysmateriaaliksi. Yläkuvan reunus on housujen lahkeesta kuten myös alakuvan kukka. Myönnän, poikien farkuissa ei ehkä olisi rypytystä valmiina..

Askartelukirppis Vantaalla

Hyvissä ajoin jo kalenteriin: askartelukirppis Vantaalla la 9.10.

Lähtökuopissa

Tämän viikon Inspiroidu-haasteen aihe oli ajankohtainen: lähtökuopissa. Meillä käydään joka päivä ja tunti keskusteluja siitä, milloin jokin asia alkaa. "15 vuoden päästä", "ei ihan vielä", "sitten kun olet 7-vuotias", "eläkeiässä"... Tietänette ilmiön. Oli kiva skräpätä aiheesta kevyesti, vaikka koulu ei vielä alakaan. Sivun valokuva on tulostettu mattapintaiselle paperille, jota ei ole tarkoitettu valokuville. Siksi se on niin utuinen. Onko utuisuus kiva vai ei, en osaa päättää.

Sivu on oikeasti muotoonleikatun taustapaperin muotoinen, ei suorakulmainen 12*12. Monet koristeista olen tehnyt itse. Valkoisen linnun tein askartelumassasta, se on saanut reunoilleen myös mustetta. Punertava lintu on kuviopaperista leikattu. Sen koristeet olen pyöritellyt kankaasta, tyllistä ja pitsistä. Mukana on myös gessoa ja kimalleliimaa.

Tässä sivussa on sellaista jälkeä, joka minua tällä hetkellä miellyttää. Voimakkaat värit, itse tehtyjä koristeita ja rento ote. Tykkään skräpätä pienistä asioista ja oudoista keskusteluista, ja yritän karistaa skräppäämiseen liittyvät velvollisuudentunnot harteiltani. Tarvitseeko tarvikelistaa aina kirjoittaa, jos on jo unohtanut ihanan, muotoonleikatun kuviopaperin valmistajan?

Teippi-ilmiö

Skräppäyksessä on omat muoti-ilmiönsä. Amerikassa skräppääjät metsästävät tällä hetkellä vaaleanpunaista ATG-laitetta. Väristään huolimatta se vaikuttaa todella suurelta ja kalliilta. Ehkä amerikkalaiset kodit ovat suurempia? Käytän itse edelleen tuttua ja turvallista kaksipuolista teippiä. ATG-villityksen seuraaminen kaukaa Suomesta on kuitenkin aika hauskaa varsinkin näin ärhäkästä flussasta toipuessa.

Vaikka vaaleanpunainen ATG ei taida olla vielä rantautumassa Suomeen, koristellut teipit ovat löytäneet myös tänne. Koristeltuja washi-teipin tyylisiä teippejä voi tehdä myös itse maalarinteipistä vesivärin/laimennetun akryylimaalin ja leimaamisen avulla. Onko kukaan kokeillut? Löysin myös superihanat, ilmaiset digiteipit PuglyPixelilta. Muutama kurkistaa valokuvan vasemmassa yläkulmassa (ilman varjoja, vaikka varjoilla leikkimällä niistä saisi myös kohotarroja).

Jos alkaa tuntua siltä, että "kaikki" käyttävät jotain tarviketta tai että skräppäämiseen tarvitsee jotain erityistä, kannattaa kurkistaa tänne. Huhuilen myös vinkkejä ajanvietteestä täällä.

Kauan siinä kesti

Olen ollut pari päivää flunssassa ja sillä on ollut vakavia seurauksia. Kauan välttelemäni fonttihulluus iski.

Kuvan fontit ovat Clementine Sketch ja School Script Dashed (jipii, niissä on molemmissa myös ääkköset. Olen lukenut ahkerasti Elliksen ja Hempan fonttijuttuja ja klikkaillut Lehtipollon linkkejä, ja tehnyt kokeiluja.

Nyt yritän miettiä, miten fontit kannattaisi järjestää. Tästä pienestä lapusta saattaa tulla paperimuodossa toteutettavan lempifontit-vihkosen kansi. Sellainen olisi kiva askartelupöydällä, niin muistaisin hyödyntää myös tietokonetta perinteisessä skräppäyksessä. Miten te, fonttihulluudesta kärsivät, järjestätte fontit ja pidätte ne mielessä? Mikä fontti kiehtoo juuri nyt? Vinkkejä otetaan (niistämisen lomassa) ilolla vastaan.

Vanhaa ja uutta

Tai oikeastaan: näin minusta tuli skräppääjä, osa yksi. Tykkäsin jo lapsena paperiaskartelusta, varsinkin paperinukkejen tekemisestä. Minulla ei tietenkään ollut käytössä samanlaisia kuviopapereita kuten nyt, mutta paperin silppuaminen ja yhdistely kiehtoi jo silloin.

Olen viime aikoina ihaillut "taidepaperinukkejen" tekijöitä, joiden nukeilla on haaraniittinivelet. Nukkejen asentoja voi vaihtaa ja niissä on usein hyödynnetty myös valokuvia. Tämä on ensimmäinen aikuisiän yritykseni tehdä paperinukke. Kasvoissa on hyödynnetty valokuvaa. Kädet ja jalat sekä vaatteet piirsin itse kuviopaperille, leikkasin irti ja yhdistin haaraniiteillä. Jalkojen ja käsien asentoa voi säätää. Tausta on vasta kokeilua; ajattelin tätä sellaiseen kehykseen, johon mahtuu syvyyttä, enkä ole vielä päättänyt, millaiseen maisemaan nukke tulee. Ehkä maisemia voisi olla useita ja niitä voisi vaihdella oman mielialan mukaan?

Oman lapsuuden harrastuksen herättäminen uudenlaisella tavalla tuntui aika kivalta, joten saatan tehdä paperinukkeja myös uudestaan. Suunnittelen yhtä tällä tekniikalla toteutettua hääparia. Olisi kiva harjoitella myös ennen sitä. Jos joku askartelututtu saa tästä idean ja haluaa, että teen paperinuken valokuvasta esimerkiksi lahjaksi, saa lähettää sähköpostia.

Dippailua

Kun on tosi kuuma, en pysty askartelemaan. Kaikenlaisia pieniä kokeiluja voi kyllä tehdä. Olen esimerkiksi dippaillut haaraniittejä väriseoksissa ja testaillut uuden värin kestävyyttä.

Ehdoton suosikkini haaraniitin värin vaihtamiseen on alkoholimuste. Se antaa alkuperäisen metallin kiillon näkyä vaimeasti ja uusi väri ei naarmuunnu helposti pois. Haaraniittejä on helppo värjätä, kun dippaa ne pieneen määrään alkoholimustetta. Aiemmin olen kokeillut samaa akryylimaalilla, mutta sen kuivuminen kestää useita päiviä (alkoholimusteen kuivuminen vie vain pari minuuttia). Akryylimaali myös naarmuuntuu pois helpommin, vaikka ohut kerros koholakkaa auttaakin hiukan -- ja vie taas päivän lisää kuivua.

Veikkaan, että en ole ainoa askartelija, jonka kaapeista löytyy loputon määrä tylsän värisiä haaraniittejä. Kivaa, kun värin vaihtaminen osoittautui näin helpoksi! Ylhäällä vasemmalla alkoholimusteella värjätty tähti ja oikealla akryylimaalilla värjätty sydän.

Pikainen kortti

Kesäloman jälkeinen arki hakee vielä raamejaan. Leikin välillä printterillä. Tämän digikortin ajattelin tulostaa pieneksi tarraksi, jollaisia voi käyttää kirjeensulkijoina, lahjapaketissa ja niin edelleen. Myös oman postimerkin skräppääminen kiinnostaisi; kokoluokka ainakin on samankaltainen.

 
Tarvikkeet:
House of 3

Tekstitaustainspiroituminen

Tämän viikon Inspiroidu-haaste oli helppo toteuttaa, sillä olin ihastunut tähän taustapaperiin vähän aikaisemmin ja tiesin heti, että haluan käyttää sitä.

Inspiksen twist-luonnoksesta taas tuli heti tämä kehys mieleen, ja sivu syntyi helposti ja nopeasti. Käytännön syistä tulostin sivun tuumakoossa 8*8 ja kuvat jäivät vähän pienemmiksi kuin olisin halunnut. Minkäs teet, halusin tästä nimenomaan hybridisivun eli lisätä lopuksi oman käsialan ja otsikon perinteisessä muodossa. Tulostin ei kykene 12*12 tuumakokoon. Tekstistä on sensuroitu jälkikäteen yksi nimi, ja jotta kenellekään ei jää väärää kuvaa: minulla ei ole mitään tekemistä matematiikan opettamisen kanssa, vaan sivussa on ikuistettu minuakin yllättänyt kohtaaminen leikkihuoneen liitutaulun kanssa.

Tarvikkeet:
Kitschy Digitals / Chalkboard paper, Nicole Young / Splatter Doodle Doo masks, Holly Jones / Romantic Love Frames. Numerotarrat American Crafts, kukka oman askartelukaapin uumenista.

Itse leikatut boordinauhat

Boordileikkureita on helppo haluta, mutta onnistuu boordien leikkaaminen myös ilman. Nämä ovat ensimmäisiä kokeilujani. Tekniikka on helppo.

Leikataan paperisuikale, taitetaan se keskeltä kahtia, uudestaan kahtia ja vielä kerran kahtia, ja sitten piirretään ja leikataan varsinainen kuvio. Kun leikatun ja taitellun paperin avaa, kuvio toistuu tavalla, joka näkyy näissä kuvissa.

Hankalinta on mielestäni hahmottaa, millainen kuvio toimii tälla tavalla leikattuna. Ehdottakaa, jos keksitte, millainen kuvio näyttäisi hyvältä! 

Leikkaamiseen sopii parhaiten ohut paperi, tavallinen "paksumpi" scrapbook-paperi on liian paksu leikattavaksi monta, monta kertaa taitettuna. Ohuempi scrapbook-paperi tai muu paperi (tarvittaessa erittäin hennosti vedellä sumutettuna) taipuu paremmin.