Jehkon KK-haaste: paljon perhosia

Heti kun näin Jehkon haasteen huhtikuun aiheen, perhoset, tiesin että haluan osallistua. Tämän kevään uutuuspapereissa on paljon perhosaiheisia ihanuuksia, muun muassa Bo Bonny Pressin Gabrielle -sarja. Aluksi tosin epäröin paljon sarjan värimaailmaa. Oranssiin vivahtava terrakotta (tai mikä lieneekään) ei ole väri, johon normaalisti päätyisin. Ihastuin kuitenkin papereiden ja chipboard-koristeiden runsauteen.

Tämän sivun aihe liittyy aurinkoiseen pääsiäiseen ja sen vaikutukseen. Sivussa on käytetty vain kahta kuviopaperia. Hyödynsin molemmista molemmat puolet eli leikkasin esimerkiksi valokuvan taakse jääneen kuviopaperin osan irti ja siitä perhoskoristeita sivuun. Niin teen aina, ja omien sivujeni taustapuoli on sen takia usein varsinaista silppua.

Yksi sivun perhosista, tuo ruskea, ei ole Bo Bunnyn. Valmistajasta ei ole tietoa, mutta laitan tähän lähikuvan, jos Maiju tai joku muu innostuisi tekemään tutoriaalin tällaisten perhosten tekemisestä... Värjättyä sukkahousukangasta metallilangan avulla pingotettuna, koristeeksi kimalleliimaa: kyllä se voisi onnistua. Omat kokeiluni ovat kariutuneet siihen, että metallilanka on liian jäykkää tai liian lepsua. Mikähän olisi hyvä vahvuus?

 
Papereiden kerrostaminen tuntuu edelleen yhtä kivalta kuin aiemmin. Se on paperien leikkaamisen lisäksi "oma juttuni" skräppäyksessä tällä hetkellä. Toivottavasti haasteeseen muuten sai osallistua skräppäämällä! Ainakin haasteessa puhuttiin kortista/skräppityöstä tai muusta paperiaskartelusta.  

Kymmenen lempitarviketta

Paperiliittimen Riikan kanssa sovimme, että listaamme 10 tällä hetkellä mieluisinta skräppäys- tai kortteilutarviketta. Tarvike-sanan saa ymmärtää niin suppeasti tai laajasti kuin haluaa eli mukaan voi ottaa esimerkiksi paperileikkurin (tai ei), ihan sen mukaan miten itse haluaa. Pyysimme myös muita osallistumaan, lisäilen tämän postauksen loppuun linkkejä muiden osallistujien listoihin. Osallistua saa myös myöhemmin eli ei hätää vaikka oma postauksesi tulisi myöhemmin! Ja silmät kiinni, jos materialistinen hehkutus ärsyttää, sillä luvassa on nimenomaan sitä. Odotan jo innolla muiden listoja.


Minulle mieluisimpia tällä hetkellä:

1) Kuviopaperit eivät lakkaa kiehtomasta. Lempivalmistajiani kuviopaperien osalta ovat mm. Pink Paislee, Bo Bunny Press ja Webster's Pages, mutta en ole paperien suhteen merkkiuskollinen; yhdistelen iloisesti eri valmistajien materiaaleja ja teen itse.

2) Tarkat sakset ja sormiveitsi. Nykyisin käytän eniten EK Success Honey Bee -saksia, olen tyytyväinen niiden hinta-laatusuhteeseen: oleellista saksissa on terävä kärki, jotta pystyy leikkaamaan tarpeeksi pieniä yksityiskohtia. Leikkaan mielelläni koristeita itse. Sormiveitsi on Fiskarsin valmistama, ei se pyöriväkärkinen (en tykkää siitä yhtään) vaan minulle mieluisempi oranssi perusmalli. Sormiveitsen kanssa on käytössä aina leikkausalusta, jotta pöytä ei naarmuuntuisi. 

3) Purkki gessoa: gessoa on helppo sekoittaa muuhun, esim. akryylimaaliin, erilaisiin "sementteihin", kimalteeseen tms., sillä voi pohjustaa ja sillä saa halutessaan myös luotua tekstuuria. Gessossa parasta on sen monikäyttöisyys.

4) Hyvät kynät, esim. Zig Photo Signature -kynä, jolla voi halutessaan kirjoittaa tarinoinnin suoraan valokuvaan. Tämän nimenomaisen kynän saatavuus Suomessa on huono, joten yritän aina pitää yhden ylimääräisen varastossa tulevaa käyttöä varten. Ei ole kiva, jos ahkerassa käytössä ollut kynä väsähtää kesken tarinoinnin.

5) Kissansilmämusteet: koska tykkään käyttää mustetta muun muassa paperin reunojen korostamiseen ja kissansilmämusteet käyvät siihen suoraan. Minulla ei ole yhtään (!) Distress Ink -mustetta, kissansilmämusteet ovat enemmän "minun juttu". Eniten käytän mustanharmaata ja ruskeaa kissansilmämustetta. Nämä korvasivat aiemmin käyttämäni, nykyisin ylähyllyllä kököttävät chalks-liituvärit, joita en ole kaivannut yhtään; käyttötapa on aika samanlainen.

 

6) Kohotarrat, Glue Dots -liimapisteet (mini ja craft) sekä Scotchin kaksipuolinen teippi. Teippien ja liimojen suhteen suosikit ovat selvät: Scotchin kaksipuolista teippiä täyttöpakkauksissa, koska sillä tavalla roskaa tulee vähemmän, Glue Dotseja nimenomaan minigrippussin kokoisissa pusseissa (en osaa käyttää niitä, jos ne ovat rullalla pahvipakkauksessa). Kohotarrojen merkillä ei ole väliä, pääasia että niitä on. Nestemäisistä liimoista suosikkini on Tacky Glue.

7) Paperileikkuri: Fiskarsin marketeissa ja kirjakaupoissa myytävä perusmalli, jonka ainoa huono puoli on, että terä täytyy vaihtaa todella usein. Rupesin juuri miettimään, onko tämän leikkurin valmistus lopetettu. En löytänyt valmistajan sivuilta kuvaa, mutta tämä. Kompakti koko on plussaa: en halua että paperileikkuri vie kovasti tilaa. Jos löytäisin sopivan kokoisen leikkurin, jossa terä ei tylsy, voisin hyvin vaihtaa.

8) Kaikki sotkeva, uusi ja jännä. Tykkään erilaisista "apuaineista", joilla voi muokata esimerkiksi paperia. Tänä keväänä innostuksen aiheena ovat olleet esim. nestemäiset Glimmer Glam -maalit ja matta Gel Medium -apuaine. Tämä kohta pitää todennäköisesti päivittää usein, sillä ihastuksia tulee ja menee, mutta yhdistävänä tekijänä tässä on muokattavuus; se että näillä saa paperin uudenlaiseksi.

9) Tarvikkeet, joita voi käyttää askartelun lisäksi myös muuhun, esim. paketointiin tai postittamiseen. Esimerkiksi ylimmän valokuvan leipurinlanka eli baker's twine useassa eri värissä, vaikka sitä ei täällä blogissa ole vielä paljon näkynytkään. Se vaan on niin herkullisen ja inspiroivan väristä. Muoti-ilmiö tämäkin.

10) Itse tehdyt koristeet: ovat ne sitten tarvike tai ei... Koristeiden tekeminen on rentouttavaa ja kivaa puuhaa, ja sitähän vartenhan kaikki edellä luetellut tarvikkeet ovat, että niillä voi tehdä kaikenlaista.

Lisää listoja lempitarvikkeista:

Creomi
Elina

Jehkotar

Khrestel

Kirsi

Maikko
Marie
MarikaVaan 
Nelsson
Puikkis
Puuhapetenvaimo
Puuhis
Riikka
Sanna
SannaS
Sannika
Shys
Taava

Langan päästä kiinni

Äkillisen kortti-innostuksen vallassa otin käyttöön Crafty Secretsin pikkuruisen lankarullaleimasimen. Leimailin lankarullia kraft-kartongille, leikkasin ne irti ja kieputin osan ympärille oikeaa narua sen sijaan, että olisin leimannut niihin langan sitä varten tarkoitetulla leimasimella (kuten tein osassa). Muutaman lankarullan kiinnitin kohotarroilla.

Lankarullaleimasin on ihan oikeasti pieni, alle kaksi senttiä, ja tullut aikoinaan jonkun setin mukana. Kortti on kuviopaperin päällä kuvattu, jotta narun ulottuminen myös kortin ulkopuolelle näkyisi...

Valkoisen musteen metsästystä (ja haaste)

Hyvän valkoisen leimasinmusteen löytäminen on lähes yhtä vaikeaa kuin hyvän valkoisen kynän. Sain vinkin, että Papertrey Inkin valkoinen muste on tarpeeksi peittävää. Teimme parin skräppääjän kanssa yhteistilauksen ja tässä on ensimmäinen kokeilu. Tykkään jäljestä! Teepannu, myös saman valmistajan, on leimattu tummansiniselle paperille ja sitten kohotettu kohotarralla. Mustan, melko runnellun paperin käyttäminen kortissa oli hetken mielijohde; pieni rujous tekee välillä ihan hyvää.

Tiedän, että valkoisen musteen sijaan voisi käyttää myös akryylimaalia leimaamiseen ja sitäkin olen joskus kokeillut. Papertrey Inkin valkoinen muste on muuten pakattu todella hämäävästi. Aluksi katsoin, että mitä ihmettä, minkä mudan värisen musteen olen saanut, mutta se olikin vain osittain läpinäkyvä leimasinmusteen kansi, ei itse muste. Ehdin jo säikähtää...

Paperiliittimen Riikan kanssa sovimme, että kirjoitamme molemmat tämänhetkisistä lempitarvikkeistamme perjantaina 22.4. Tule mukaan ja kirjoita samasta aiheesta samana päivänä. Aiheena on 10 mieluisinta skräppäys- tai kortteilutarviketta.

Skräppäys harrastuksena: jos aloittaisin nyt...

Aika usein minulta kysytään, miten skräppäysharrastuksen voisi aloittaa. Millaisilla tarvikkeilla pääsee hyvin alkuun? Mitä ei kannata tehdä? Muutamia asioita olen oppinut kantapään kautta. Tässä niistä kymmenen.

1. Alkuun pääsee yhdistelmällä valokuva + paperia + kynä + sakset + muutama koriste
Ensimmäistä sivua varten voi hankkia esimerkiksi yhden kuviopaperin ja yhden yksivärisen kartongin. Kaiken muun ehtii hankkia myöhemmin. Koristeita ei välttämättä tarvitse ostaa, vaan niitä voi tehdä itse esimerkiksi paperista tai vaikka virkkaamalla. Materiaalia koristeisiin löytyy jokaisesta kodista: nappeja, nauhoja ja niin edelleen.
Jos innostus kasvaa, kannattaa hankkia paperileikkuri, esimerkiksi kirjakaupoissa ja joissakin marketeissa myytävä Fiskarsin perusmalli. Samoin kannattaa miettiä, miten suojata pöytäpinta askartelun jäljiltä.

2. Teksti eli tarinointi on tärkeä osa skräppäystä
Scrapbook-sivuissa on usein otsikko, jonka lisäksi niissä on myös tekstiä, tarina. Otsikon ja tekstin voi tehdä tietokoneella, tulostaa ja leikata, tai ne voi kirjoittaa käsin. Aakkostarroja ei ole pakko käyttää otsikkoon, vaikka ne ovatkin kivoja.
Kannattaa miettiä kenelle skräppää, mistä näkökulmasta. Minulle tarina (tunnelma, ajatus) on paljon oleellisempi osa skräppäystä kuin yksittäisen tapahtuman ikuistaminen. Jos esimerkiksi skräppään keväästä, kirjoitan siitä miltä kevät tuntuu.
Kaikki skräppääjät eivät ajattele tarinoinnista samalla tavalla, mutta skräppäämällä saattaa silti oppia omista ajatuksistaan jotain sellaista, jota ei muuten tulisi ikuistettua.

3. Yksittäisten sivujen tekeminen on helpompaa kuin kokonaisen albumin
Yksittäisten sivujen eli "leiskojen" tekeminen on kivaa, koska näkökulman tai aiheen ei tarvitse olla sama tai sopia yhteen. Sivut voi koota muovitaskuissa sellaiseen albumiin, jossa niiden järjestystä on helppo vaihtaa myöhemmin. Ensimmäinen albumi voi olla vaikka tavallinen mappi, jos sellainen löytyy kotoa jo valmiiksi. Kannattaa välttää kokonaisten sivujen liimaamista sellaiseen albumiin, jossa niiden järjestystä ei voi myöhemmin muuttaa.  

4. Skräppääjät ajattelevat tuumissa 
Koska skräppäys harrastuksena on kotoisin Yhdysvalloista, monet tarvikkeet ja koot ilmoitetaan tuumissa. Siksi skräppääjät puhuvat esimerkiksi 12*12 kokoisista sivuista, jotka senteissä ovat 30,5*30,5 cm. Skräpätä voi missä tahansa koossa, mutta esimerkiksi albumien ja muovitaskujen kokoluokituksissa näkyy tuumien vaikutus. 

5. Mieluummin kaksipuolista teippiä kuin liimaa
Useimmat skräppääjät käyttävät kaksipuolista teippiä, koska se ei käpristä paperia samalla tavalla kuin perinteinen liima. Marketeissa ja kirjakaupoissa myytävä Scotchin kaksipuolinen teippi on hyvää, ja monet tykkäävät myös Bilteman erittäin paksusta kaksipuolisesta teipistä sen edullisen hinnan takia. 

6. Ei kannata skräpätä alkuperäistä valokuvaa, vaan teettää tai tulostaa ensin ylimääräinen versio ja skräpätä se
Tällä tavalla ei harmita, vaikka sivu epäonnistuisi tai vaikka omat mieltymykset muuttuisivat; alkuperäinen valokuva on edelleen tallessa. Scrapbook-albumit eivät muutenkaan ole useimmille valokuva-albumin korvikkeita, vaan ihan oma juttunsa. 

7. Ei kannata hamstrata
Ihan alussa hankin monia sellaisia tarvikkeita, jotka eivät myöhemmin enää miellyttäneet ja muutenkin tein hankintoja, koska luulin että "täytyy". Pöh sellaisille ajatuksille...  Omat mieltymykset oppii tuntemaan ajan kanssa, joten varsinkin kalliimmat hankinnat kannattaa jättää aluksi odottamaan. Omulin skräppäyksen ABC-tekstissä on paljon hyvää pohdintaa tarvikkeista. 

8. Skräppääminen on yllättävän sosiaalinen harrastus
Muiden skräppääjien seura on inspiroivaa ja skräppäystapaamisissa pääsee näkemään itselle uusia tekniikoita ja rentoutumaan. Ei kannata jännittää; skräppääjät ovat mukavaa seuraa ja on ihanaa, kun pääsee puhumaan yhteisestä harrastuksesta. 

9. Kotoa kannattaa etsiä paikka tarvikkeille jo aluksi
Jos tarvikkeet on vaikea nostaa esille, skräppääminenkin on hankalaa. Ihan aluksi voi tarvikkeita säilyttää vaikka isossa kangaskassissa. Lisävinkkejä säilytysratkaisuista löytyy Askartelutila-blogista, varsinkin sen kierrätysosiosta. 

10. Ei kannata yrittää liikaa
Aina löytyy sivuja, jollaisen haluaisi osata tehdä, mutta ei kannata nostaa rimaa liian korkealle. Skräppääminen on rentoutumiskeino, eikä jäljen tarvitse olla täydellistä.
Skräppäysharrastukseen ei tarvitse hää- tai vauvakuvia, skräpätä voi vaikka sodan painolastista oman perheen historiassa, äänestämisestä tai tiskaamiseen liittyvistä ajatuksista. Ihan mistä haluaa. Tätä pohdin myös parin vuoden takaisessa blogitekstissä.

Unohdinko jotain? Olisiko oma listasi erilainen? Pitäisikö jotain lisätä?

Paperikeijun DT: vielä kerran paperinleikkausta

Leikkasin Intohimona skräppäys -tapahtumassa pitämääni työpajaa varten esimerkin kehyksestä, jollaisen voi tehdä itse taittelemalla ja leikkaamalla. Taittelemistekniikkaan soveltuvat varsinkin ohuemmat paperit, esimerkiksi Jenni Bowlinin 12*12 paperien paksuus on taittelemiseen sopiva. Pitihän kehyksestä sitten tehdä sivukin...

Tarinointi sivussa on poikkeuksellisen lyhyt ja se liittyy erääseen ystävään, joka haluaa aina leikkiä vauvaa ja äitiä, vaikka sivun päähenkilö haluaisi leikkiä jo muutakin. Kuulen mielessäni sen huokauksen, joka edeltää otsikkoa. Tähän sivuun on käytetty monia Paperikeijuun vähän aikaa sitten tulleita uutuuksia, mm. October Afternoonin aakkostarroja. Jännä miten hyvin eri valmistajien tuotteiden värit sopivat yhteen; ihan niin kuin nämä olisi tarkoitettu toimimaan yhdessä.

Tarvikkeet:

Taustapaperi Sassafras Lass Sweetly Smitten Pen Pals,  kehys leikattu Jenni Bowlinin 12*12 kokoisesta paperista. Valokuvan ylä- ja alapuolella oleva kuviopaperi Sassafras Lass Indie Girl Mellow, kukat ja lehdet leikattu Sassafras Lassin paperista Sweetly Smitten Floral Fields. Aakkostarrat October Afternoon, tarinointilaput myös October Afternoon.